Lyhyesti: Palkka-avoimuutta koskevien lakimuutosten (HE 129/2026) on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Työnantajan pitäisi koosta riippumatta kertoa työnhakijalle alkupalkka tai suunniteltu palkan vaihteluväli mahdollisimman aikaisin, esimerkiksi työpaikkailmoituksessa tai ennen haastattelua. Nykyistä tai aiempaa palkkaa ei saisi enää kysyä (HE 129/2026, Edilex). Somesta esitys ei sano mitään, joten LinkedIn-, Instagram- tai TikTok-postauksessa summan ei tarvitse näkyä. Postauksesta pitää kuitenkin päästä paikkaan, josta hakija saa tiedon ajoissa. Eduskunta voi vielä muuttaa sanamuotoja, joten tämä opas on yleistä tietoa. Tarkista oma prosessisi juristilta.
Mitä palkka-avoimuus muuttaa rekrytoinnissa?
Rekrytointiin ja työnantajabrändiin vaikuttaa esityksessä viisi kohtaa:
- Palkkatieto ennen palkkaamista. Työnantajan on kerrottava alkupalkka tai suunniteltu vaihteluväli, ja tiedon pitää perustua objektiivisiin ja sukupuolineutraaleihin kriteereihin. Esitys antaa esimerkeiksi työpaikkailmoituksen ja ajan ennen haastattelua. Palvelualojen työnantajat Paltan tulkinnan mukaan summan ei tarvitse olla ilmoituksessa, mutta hakijan on saatava se viimeistään ennen työhaastattelua (Palta, 2026).
- Työehtosopimuksen nimi ei riitä. Esityksen mukaan pelkkä sovellettavan sopimuksen mainitseminen ei täytä velvoitetta. Tarvittaessa sopimuksen palkkamääräykset kerrotaan summan lisäksi.
- Palkkahistoriaa ei saa kysyä. Hakijalta ei saisi tiedustella nykyisen tai aiempien työsuhteiden palkkoja.
- Työntekijä saa kertoa palkkansa. Työnantaja ei saisi kieltää työntekijää kertomasta omaa palkkaansa, ja tällainen sopimusehto olisi mitätön.
- Rekrytointia koskevat säännöt pätevät kaikenkokoisissa yrityksissä. Palkkaraportointi taas alkaa 100 työntekijästä. Ensimmäiset ilmoitukset on tehtävä 2.5.2028 mennessä, jos työntekijöitä on vähintään 150, ja 2.5.2031 mennessä, jos heitä on 100–149.
Jos työnantaja laiminlyö palkka-avoimuusvelvoitteen, todistustaakka siirtyy työnantajalle (KPMG, 2026). Sukupuolineutraaleja työpaikkailmoituksia koskeva kohta poistettiin esityksestä lausuntokierroksen jälkeen. Tasa-arvolain 14 § kieltää silti ilmoittamasta työpaikkaa vain naisten tai vain miesten haettavaksi, ellei siihen ole painavaa ja hyväksyttävää syytä.
Pitääkö palkka kertoa rekrytointipostauksessa somessa?
Nykyisen sanamuodon mukaan ei. Rekrytointia somessa esitys ei käsittele, eikä Paltan tulkinnan mukaan edes työpaikkailmoituksessa tarvitse olla summaa. Kun LinkedIn-postaus, Reel tai TikTok linkittää ilmoitukseen, jossa vaihteluväli lukee, hakija saa tiedon ensimmäisellä klikkauksella. Aikaisemmin sen saa vain sanomalla summan videolla.
Hankalampia ovat roolit, joista ei ole ilmoitusta lainkaan: Story, jossa lukee "palkkaamme, laita viestiä", tai perustaja, joka lähestyy ehdokasta LinkedInissä. Meidän tulkintamme mukaan toisessa päässä on silti työnhakija, joten jonkun pitää kertoa vaihteluväli siinä keskustelussa ennen haastattelua. Tasa-arvovaltuutettu on jo kysynyt, miten velvoite toimii suorahaussa ja saavatko tiedon kaikki hakijat vai vain haastatteluun kutsutut. Esitys ei vastaa tähän (HE 129/2026). Vie nämä kaksi tapausta juristillesi.
Miksi palkka kannattaa näyttää somessa, jos ei ole pakko?
Harva suomalainen työnantaja tekee niin, joten tekijät erottuvat. Työnhakusivusto JobCrawls kävi läpi 17 381 avointa suomalaista ilmoitusta ja löysi palkan 26 prosentista elokuussa 2026. Teknologia-alalla osuus oli 21 %, markkinoinnissa 26 % ja koulutusalalla 43 % (JobCrawls, 2026). Teknologiayritys, jonka postauksessa on vaihteluväli, tekee siis jotain, mitä noin neljä viidestä alan ilmoituksesta ei tee.
Hakijat huomaavat tämän. Duunitorin ja Taloustutkimuksen 3 007 suomalaisen kyselyssä 31 % hakijoista ärsyyntyi siitä, että palkkatoive pitää antaa ennen kuin rooli on selvillä. 28 % on joskus keskeyttänyt hakemisen huonon kokemuksen takia, ja johdossa osuus on 43 %. Epäselvä tai harhaanjohtava viestintä oli kolmen yleisimmän syyn joukossa (Duunitori, 2026).
Lasku tulee talon sisältä. Nykyinen henkilöstösi näkee kaiken, mitä julkaiset, ja tammikuusta alkaen he voisivat verrata sitä avoimesti omaan palkkaansa. Laita palkkahaarukat kuntoon, ennen kuin vaihteluväli päätyy videolle.
Miten somerekrytointi laitetaan kuntoon ennen tammikuuta?
- Listaa kaikki paikat, joissa rekrytoit. Yksi HR:stä ja somesta vastaava kirjaavat ylös urasivun, työpaikkasivustot, LinkedIn-yrityspostaukset, työntekijöiden postaukset, Reelsit, TikTokit ja DM-keskustelut.
- Päätä, missä palkka näkyy kussakin. Meidän oletuksemme: vaihteluväli on työpaikkailmoituksessa ja jokainen somepostaus linkittää siihen. DM:issä rekrytoija kertoo vaihteluvälin ensimmäisessä tiettyä roolia koskevassa viestissä.
- Poista palkkahistoriakysymykset. Etsi hakulomakkeista, DM-pohjista, rekrytoijien käsikirjoituksista ja rekrytointifirmojen briiffeistä sanat "nykyinen palkka" ja "aiempi palkka".
- Kirjoita henkilöstön someohjeet uusiksi. Poista kohta, jossa kielletään puhumasta palkasta. Lisää kaksi ohjetta rooleja jakaville työntekijöille: linkitä työpaikkailmoitukseen ja ohjaa palkkakysymykset nimetylle rekrytoijalle.
- Valmistele vastaus kysymykseen "paljonko tästä maksetaan?" Kirjoita yksi valmis vastaus, jossa on vaihteluväli ja linkki ilmoitukseen. Nimeä ihminen, joka vastaa rekrytointipostausten kommentteihin ja DM:iin yhden työpäivän sisällä.
- Briiffaa kaikki kameran edessä olevat. Tammikuun rekrytointivideon kasvojen pitää tietää ennen kuvauksia vaihteluväli ja se, kuka palkkakysymyksiin vastaa. Yritystiimien somekoulutuksissamme käydään läpi työnantajabrändi, henkilöstölähettilyys ja LinkedIn, ja koulutusmuodot näet palvelusivultamme.
Usein kysyttyä
Onko palkka-avoimuuslaki jo hyväksytty?
Emme pystyneet vahvistamaan sitä 4.11.2026. Hallitus antoi esityksen heinäkuussa 2026, ja Paltan päivityksessä 14.10. se oli yhä eduskunnan käsittelyssä. Tavoitteena on voimaantulo 1.1.2027.
Pitääkö LinkedInin työpaikkailmoituksessa näkyä palkka?
Nykyisen sanamuodon mukaan ei, kunhan hakija saa alkupalkan tai vaihteluvälin viimeistään ennen haastattelua. Työpaikkailmoitus on esityksessä yksi esimerkki siitä, miten tieto voidaan antaa.
Saako palkkatoivetta vielä kysyä?
Esitys kieltää kysymästä nykyistä ja aiempaa palkkaa, eikä se ota kantaa palkkatoiveeseen. Duunitorin kyselyssä 31 % hakijoista ärsyyntyi palkkatoiveen antamisesta ennen kuin rooli oli selvillä, joten me kertoisimme vaihteluvälin ensin ja kysyisimme vasta sen jälkeen.
Saako työntekijä kertoa palkkansa LinkedInissä?
Esityksen mukaan työnantaja ei saisi kieltää työntekijää kertomasta omaa palkkaansa, ja tällainen sopimusehto olisi mitätön. LinkedIniä tai muita alustoja esitys ei mainitse.
Koskeeko tämä pieniä yrityksiä?
Kyllä. Ennen palkkaamista annettavaa tietoa koskevat velvoitteet koskevat kaikenkokoisia työnantajia. Palkkaraportointi alkaa 100 työntekijästä.
Suunnitteletko työnantajabrändiä vuodelle 2027? Kerro, ketä olet palkkaamassa, niin vastaamme 48 tunnin sisällä ja kerromme, mistä aloittaisimme.
Kirjoittanut Maxine Buchert, Meridianin toimitusjohtaja ja perustaja. Tämä opas on yleistä tietoa eikä oikeudellista neuvontaa. Päivitetty 4.11.2026.
